Still alive

Ei, en löytänyt itselleni aussifarmaria ja jäänyt ikuisesti Mukinbudiniin (näin on joillekin pubin aikaisemmille työntekijöille käynyt). Suoritin jäljellä olevat viikot kunnialla loppuun, vaikka hajotuksen määrä lopussa oli tasoa huonosti toimiva wifi. Töiden loppuminen tuntuikin kaiken odotuksen jälkeen epätodelliselta. Viimeinen ilta vietettiin paikalliseen malliin, kun lähdettiin johonkin "festareille" 40 kilometrin päähän eli ihan naapuriin. Kaksipaikkainen auto (nämä on muuten aika yleisiä ainakin tuolla maalla) ja kolme ihmistä niin meikä matkusti penkkien takana peittojen alla siltä varalta että poliisi pysäyttää. Pahis! Siinä tanssiessa ja laulaessa livebändin tahtiin ansaittu kylmä kalja kädessä keskellä peltoa huikeimman tähtitaivaan alla ajattelin että ehkä ei tää nyt niin kauheeta ollutkaan.

Perthiin palaaminen seuraavana päivänä oli niin hämmentävää ja ihanaa kuin olin kuvitellut: vapaus! Ihmisiä! Kauppoja! Ravintoloita! Biitsi! Perth on myös yksi valtava rakennustyömaa ja kaupunki muuttuu jatkuvasti: kahdessa kuukaudessa rantabulevardi oli jo ihan erinäköinen. Ehdin myös ottaa kontaktia surffilautaan, mutta se ei ollut mikään itsetuntoa hivelevä kokemus. Noh, lauta ei ollut yhtään aloittelijaystävällinen eikä kaverini oikeen opettajaainesta, syytän tätä ja kokeilen ehkä jollain ihan oikealla oppitunnilla uudestaan.

Seuraava kohde olikin sitten (rumpujen pärrrinäää) Kaakkois-Aasia, johan mä ehdin olla sieltä 5 kuukautta pois... Kaverini oli kotimatkalla Suomeen Uuden-Seelannin vuodelta niin oli reunionin paikka. W&H viisumilla saa siis mennä ja tulla maasta niin paljon kuin huvittaa, mutta 12 kk tikittää jatkuvasti. Jonkun mielestä on ehkä hölmöä "tuhlata" viisumipäiviä reissaamalla muualla, mutta omasta mielestäni on mukava myös hyödyntää sijainti ja kohtuuhintaiset lennot Aasiaan.  Me siis viimeisenä kouluprojektina suunniteltiin matkapaketti Myanmariin ja Laosiin ja silloin ajateltiin että ois maailman paras läppä oikeesti toteuttaa se suunnitelma. Sitten olikin lennot varattuna :D

Tapasin ystäväni Yangonissa ja silloin valmiiksi oli suunniteltu kolme viikkoa Myanmariin ja lennot Laosiin, sen jälkeen avointa. Loppujen lopuksi tuli vietettyä viikko Laosissa ja kaksi vielä Vietnamissa, josta tie vei hitaasti ja varmasti Kuala Lumpurin, Singaporen ja Darwinin kautta Cairnsiin itärannikolle. Täällä hengailen vielä pari vikkoa, sitten alkaa taas työnteko! Meidän matkasuunnitelma Aasiassa oli sen verran kunnianhimoinen, ettei esim. nukkumiselle jäänyt aikaa niin blogin päivittäminen ei reissun päällä käynyt edes mielessä. On kuitenkin paljon kuvia ja kommelluksia suht tuoreessa muistissa niin palailen noihin tunnelmiin vielä jälkikäteen.

Näihin tunnelmiin, palaillaan!