Ubud on matkaoppaiden mukaan paikka, josta ei löydy kauniita rantoja tai hullua yöelämää, vaan balilaista kulttuuria, hyvää ruokaa ja kaunis ympäristö. Muutaman hedonistisen rantapäivän jälkeen olin tästä aika innoissani. Matka alkoi Seminyakista aika tyypilliseen aasialaiseen tapaan parin mutkan kautta. Olin aluksi aika yllättynyt kun lähtö oli 11.00 ja jo 11.10 oli kuski pihassa. Kuitenkin mun matkalippua vilkaistuaan kommentti oli että no no not for you you go later. Ok muut lähtivät hostellilta kohteeseen ja jäin sitten odottelemaan omaa kyytiäni? 1,5 tuntia myöhemmin aloin kysellä respasta mistä matkan buukkasin että näinköhän minut on unohdettu. Seurasi monta indonkielistä puhelua ja sorry sorry misunderstanding misunderstanding ja pääsin vihdoin matkaan. Niiin perus sähläämistä. Vinkki kaikille Aasiaan ensimmäistä kertaa suuntaaville on että pakatkaa mukaan passin ja matkavakuutuksen lisäksi iso kasa kärsivällisyyttä!
Ensivaikutelma Ubudista oli noin miljoona aasialaista turistibussia tukkoisessa keskustassa. Erittäin aitoa balilaista kulttuuria siis. Päivä kului lähinnä kaduilla luuhatessa, kahvia juodessa ja hostellikavereiden kanssa illastaessa.
Seuraavaksi päiväksi olin buukannut pyöräretken jota voin kyllä suositella kaikille! Retki alkoi matkalla läheisille kahviplantaaseille, jossa saatiin maistella erilaisia kahveja. Joku on ehkä kuullut Kopi Luwak-kahvista eli suomeksi kissanpaskakahvista. Kyseinen kahvihan tuotetaan siten, että kissansukuinen eläin (sivettikissa?) syö kahvinmarjoja ja pavut tulevat ruuansulatuksen läpi ja noukitaan sitten jätöksistä talteen (tähän sellainen naurava kakkaemoji). Tämä kahvi onkin aika kallista ja googlettelun perusteella suomalaisessa kahvilassa voi maksaa 15-25 euroa kupilta. Paikan päällä tuo maksoi 50 000 rupiaa eli noin 3 euroa. Noh miltäs maistui paskasta tehty luksuskahvi? Hyväähän se oli, mutta ehkä mun makuaisti ei ollut tarpeeksi hienostunut arvostamaan. Plus en kehdannut pyytää maitoa sekaan niin vähän suu irveessä meni alas.
Plantaasin jälkeen käytiin katsomassa jotain vuorta. En muista nimeä eikä nyt ollut niin päräyttävä kokemus taas yhdellä näköalapaikalla pällistellä. En tiedä turtuuko matkatessa jotenkin mutta nykyään musta tuntuu että WOW efektiä en kovinkaan usein enää maisemista koe.
Vuoren jälkeen päästiin pyörien päälle. Eka olin aika paniikissa kun sain pyörän missä ei ollut jalkajarruja ja sitten tanko oli sellainen suora kun oon tottunut ajamaan nätillä kaupunkipyörällä. Etukäteen olin oikeen odottanut että rannalla makoilun jälkeen pääsee tekemään jotain fyysistä, mutta koko matka oli lähinnä rullailua alamäkeen ja pylly tuli istumisesta eikä polkemisesta kipeäksi. Nähtiin niitä kuuluisia riisipeltoja ja ne oli kyllä oikeasti paljon komeemmat luonnossa kun mun kuvissa.
Lisäksi ajeltiin pienten kylien läpi (kivaa!) ja vierailtiin jopa paikallisessa talossa (ahistavaa! kuin kiusallista mennä jonkun vieraan kotiin pällistelemään). Opas puhui yllättävän hyvää englantia ja kertoili balilaisesta kulttuurista ja tavoista.
Lopuksi syötiin vielä lounas yhdessä. Hintaa koko päivällä kuljetuksineen oli 300 000 rupiaa eli noin 18 euroa ja mielestäni oli kyllä ihan sen arvoinen vaikka ehkä jostain olisi voinut saada vastaavan halvemmallakin.
Olin tosi aktiivinen ja menin vielä Monkey Forestiin. Nimensä mukaisesti siis metsään pääsee pientä pääsymaksua vastaan. Isohkolla alueella on paljon villejä apinoita. Vähän pelotti (okei paljon) koska olin lukenut että apinat voivat varastella tavaroita tai jopa hyökätä kimppuun. Itse selvisin kunnialla mutta pääsin todistamaan kun yksi tyttö ei pitänyt varaansa ja hänen lompakko olikin sitten pian puussa. Oli ihan hauska seurata apinoiden touhuja ja leikkimisiä. Eipä mitään wow fiilareita täälläkään. Varmaan lapsille tämä olisi kiva kokemus!
Entäs se ruoka sitten? Noh, ehkä kävin väärissä paikoissa mutta mielestäni aika perus. Oli ihan pakko kliseisesti juoda yksi vihersmoothie, mikä sinänsä oli ihan virkistävä kokemus riisivuorten jälkeen mutta perus aasialaiseen tapaan lehtikaali ja sitruuna oli saanut kaverikseen kilon sokeria että se siitä terveellisyydestä haha.
Monesta paikkaa olen lukenut että Ubudiin jumahta helposti paljon pidemmäksi aikaa kun alunperin suunnitteli, mutta itselleni muutama päivä oli ihan tarpeeksi.
Tiivistettynä vastaus otsikon kysymykseen:
[/] Balilaista kulttuuria
[x] Hyvää ruokaa
[x] Kaunis ympäristö
plus aika monta apinaa, hyttysenpistoa, kivoja taidegallerioita ja söpöjä taloja
Onko kenelläkään wow-kokemuksia Ubudista?
Mä oon joskus miettinyt, että kun se sivettikissan kakkima kahvi on niin kallista, että mitäköhän sellainen kissa maksaisi? Söisköhän se kaikkia kahvipapuja? Millainen hyötysuhde sillä mahtaa olla? :D
VastaaPoistaKivoja matkajuttuja!
Varmaan tulisi aika kalliiksi kun pitäisi kaveriksi ostaa sille kahviplantaasi ;D jujuhan taitaa olla myös siinä että se valitsee juuri tietyt marjat ja sen takia on niin luksusta! Muutenkin ei olisi oikeen lemmikkiainesta kun nukkuu kaikki päivät :D Kiitos kommentista ja kivaa syksyä, tai siis kevättä täältä australiasta :)
Poista