perjantai 4. joulukuuta 2015

Miten minulla on varaa matkustaa?

Kerran lehdessä oli juttu perheestä, joka kiersi vuoden maailmaa. Juttu keräsi jonkin verran katkeria kommentteja, että kyllähän se olisi kiva nähdä maailmaa, jos olisi siihen varaa. Samoin yksi tuttavani kommentoi Australiassa elämistäni, että kelpais kyllä hänellekin. Ei siis Ausseihin muutto, vaan että olisi niin paljon rahaa. Olenko siis ökyrikas, kun minulla on varaa matkustaa?

Heti alkuun voin paljastaa, etten ole koskaan voittanut lotossa, eikä minulla ole hyvää haltiakummia taikomassa matkakassaa aina kun reissukuume iskee. Voin myös paljastaa, ettei vastavalmistuneen restonomin palkka mitenkään päätä huimaa. Päinvastoin, joinakin kuukausina tuloni ovat olleet nippanappa köyhyysrajan yläpuolella. Kaikessa yksinkertaisuudessaan: kun kuluttaa vähemmän kuin tienaa, säästää rahaa. Toisin sanoen silloin kun ei tienaa paljon, pitää kuluttaa vähemmän. Tässä pari pointtia, joiden ansiosta minulla on varaa matkustaa.

Turhien ostosten minimointi
Jos olet kotonasi, katsele ympärillesi. Näetkö montakin tuoksukynttilää, puutarhatonttua tai joulukoristetta, joita ilman voisit elää? Ajattele sitten häkkivarastoasi tai sitä täyteen ahdettua romukaappia eteisessä. Kuinka paljon tavaraa, jota ilman voisit elää siellä on? Oletko koskaan miettinyt, mikä tuon tavaravuoren rahallinen arvo on? Itselläni on koko ajan ollut enemmän tai vähemmän tunne, etten tule asumaan samassa paikassa kovinkaan kauaa. En kiellä, etteikö kaupoilla tulisi koskaan mielitekoja kauniita, muuten vain hauskoja tai hyödyllisiäkin tavaroita kohtaan. Kuitenkin takaraivossa on ajatus, että kaikki krääsä mitä kotiini kannan, on jossain vaiheessa pakattava laatikoihin. Kotini Suomessa ei ollut mitenkään hirveän askeettinen, mutta voin sanoa että omistamani turhan tavaran määrä on aika minimi. Eli mietipä uudestaan, tarvitsetko tosiaan sitä sähkökäyttöistä appelsiinimehupuristinta, hattarakonetta tai sadatta muumimukia.

Reissaajalta näyttäminen myös silloin kun ei ole reissussa
Tämä kohta menee aika pitkälti samaan kategoriaan edellisen kanssa: kaiken turhan minimointi. Minulla ei koskaan ole ollut ripsien- tai hiustenpidennyksiä, en ole valkaissut hampaitani, käynyt suihkurusketuksessa tai solariumissa, en muotoilemassa kulmia tai laitattamassa kynsiä. Kampaajalla käyn muutaman kuukauden välin tasoittamassa latvat, en värjää hiuksiani. Uusia vaatteita ostan suhteellisen harvoin ja silloinkin usein kirpputoreilta tai alennusmyynneistä. Pyrin myös ostamaan ajattomia vaatekappaleita, jotka sopivat keskenään yhteen. En voisi koskaan kuvitellakaan ostavani luksuslaukkua, jonka hinnalla saisi useammat lennot. Kosmetiikkaa omistan oikeastaan välttämättömän määrän, ei ole monia erihajuisia vartalovoiteita tai luomivärisettejä. Toisaalta en myöskään koskaan ole ollut mitenkään erityisen tyttömäinen tyttö, joten tuskin käyttäisin edellämainittuihin hirveästi rahaa vaikka en matkustamiseen säästäisikään. (Tämä kaikki näkyy kyllä sitten päälle päin heh heh, onpahan sitten luomurusketus ja auringonvaalentamat hiukset)

Harrastukset
Yksi asia, josta en mielelläni tingi, on urheiluun käytettävä raha. Kuten täältä blogista on käynyt ilmi, harrastan pääasiassa juoksemista. Olen kuullut sanottavan, että juokseminen on ilmainen harrastus. Siitä olen kyllä todella eri mieltä. Uusiin lenkkareihin käytän silmiä räpäyttämättä summan, jolla saisi helposti lennot johonkin Eurooppaan. Jos vaatteita ostan järkevästi, treenikuteiden suhteen en ole ihan niin järkevä heh. Olen maksanut kymmeniä euroja siitä, että pääsen kärsimään juoksutapahtumissa. Kuitenkin moneen muuhun harrastukseen verrattuna selviän kohtuullisen edullisesti. Kuntosalijäsenyys on mulle myös tärkeä asia, mutta olen kytännyt Grouponista hyviä diilejä ja varsinkin pitänyt huolta etten joudu maksamaan jäsenyydestä silloin, kun en esimerkiksi matkan takia pääse salilla käymään. Silloin kun hyviä diilejä ei ole ollut saatavilla, en ole edes vilkaissut kalliiden kuntokeskuksien suuntaan, vaan nostellut painoja äijien kanssa vähän kämäsimmillä saleilla.


Fiksusti ruokaostoksilla
Nimenomaan fiksusti: ruoka on sellainen asia, josta mielestäni ei urheilun ohella kannata järjettömästi pihistellä. Terveys on nimittäin tärkein asia, mihin voi rahansa käyttää (jep, jos voi huonosti ei siitä matkailustakaan iloa ole). Itse en koskaan suostuisi elämään makaroonilla ja jauhelihalla, vaikka se halvaksi tulisikin. Terveellisesti on kuitenkin mahdollista syödä pienelläkin budjetilla. Selvää säästöä tulee hävikin minimoinnista: itse heitän todella harvoin ruokaa roskiin. Toisin sanoen kannattaa suunnitella hyvin etukäteen ja pitää huolta, että kaikki jämät jääkaapista tulevat hyödynnetyksi. Suosin kauden vihanneksia, pakastevihanneksia ja syön paljon keittoja. Erilaiset pavut, linssit, kananmunat sekä soijarouhe ovat paitsi edullisia, myös helppokäyttöisiä ja eettisiä proteiininlähteitä.


Joka päivä töitä teen
Edellisissä on lähinnä siitä rahan säästämisestä, mutta tosiaan toinen keino on lisätä tuloja jos siihen vain on mahdollisuus. Olen suurimman osan elämästäni tehnyt töitä, joihin kuuluu myös viikonloppuvuoroja. Kun on tarjottu sitä kymmenettä viikonloppua putkeen, en ole kieltäytynyt vaikka missaisin miten hyvät bileet: aika monet olen missannutkin. Tietysti riippuu ihan ihmisestä, miten paljon jaksaa tehdä töitä, mutta itse harvemmin olen kieltäytynyt myöskään esimerkiksi tuplavuoroista tai pitkistä työputkista. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei ole matkan arvoista polttaa itseään loppuun. Henkilökohtaisesti olen jaksanut pitkät päivät ja ja viikot sillä, että tiedän työnteolla olevan joku viimeinen päivämäärä. Lisäksi tiedostan olleeni onnellisessa asemassa, että niitä töitä on ylipäätään ollut tarjolla.

Vaikka näillä vinkeillä saa toki paljon säästettyä, aika suuri matkustamisen mahdollistava tekijä on luonnollisesti lapsettomuus ja asuntolainattamuus, jolloin voin täysin itsekkäästi päättää mihin laitan vähät varani. En omista autoa enkä lemmikkejä.

Kaiken kaikkiaan: elämä on valintoja. Ihmisten pitäisi tehdä asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Minä valitsen matkustelun, mutta jollekin muulle se hattarakone, luksuslaukku tai ratsastusharrastus on tärkeämpi.

Oli tarkoitus kirjoittaa myös matkan varaamisesta ja rahan käytöstä reissun päällä, mutta siitä tuleekin näköjään oma postauksensa.

Onko muita, joilla ei ole Roope Ankan lailla rahaa mutta matkustavat silti? Mielellään saa jakaa myös omia vinkkejä tai kokemuksia liittyen matkakassan keräämiseen!

Kuvat jotain random reissuotoksia

2 kommenttia:

  1. Hyviä kommentteja ja tunnistan kaikista itseni. Itse säästän siten, että laitan aina palkan tullessa rahaa säästötilille + rahastoihin, ja käyttötilille jätän vain pakollisen määrän kuukauden menoihin. Näin pystyin Suomessa säästämään melkein 1000 euroa kuukaudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juu tuo on kylla myos hyva vinkki, koska siten pysyy paremmin kartalla. Olen muuten todella paljon tykastynyt tahan australialaiseen tyylii maksaa vuokrat ja palkat ym. viikoittain kuukauden sijasta: jotenkin helpottaa tulojen ja menojen tasapainon hahmottamista!

      Poista